Liikkuminen (liikkumisdata)

 

Liikkumisdata on matkapuhelinoperaattoridataa, jonka tuottaa Telia. Liikkumistiedot arvioivat kävijävirtoja mittauspisteessä oleskelun keston ja matkapuhelimen alkuperän (maakuntataso) perusteella. Keston on oltava vähintään 30 minuuttia. Puhelimen on oltava saman mittauspisteen alueella yön yli, jotta matka kirjataan yön yli -matkaksi. Visitory erottelee liikkumisdatasta saman seutukunnan sisällä oleskelevat (paikalliset), joten Suomessa liikkumisdata kuvaa paikkakunnalle suuntautuvaa matkailua. Liikkumisdataa voidaan tarkastella myös postinumerotasolla sekä päivittäin.

 

Majoitus

 

Majoitus voi olla maksullista tai maksutonta. Maksullinen majoitus jaetaan rekisteröityihin (hotellit (ml. motellit), matkustajakodit, retkeilymajat, lomakylät ja leirintäalueet) ja rekisteröimättömiin (lyhytaikainen majoitus jakamistalouteen perustuvien alustojen kautta) majoitusliikkeisiin. Majoitusliikkeet ovat majoitustoimintaa harjoittavia liikkeitä, jotka tarjoavat lyhytaikaista majoitusta matkailijoille, lomanviettäjille jne.

 

Matkailija

 

Matkailija on henkilö, joka matkustaa tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelee siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan kolmen kuukauden ajan (huom. Tilastokeskuksen mukaan yhden vuoden ajan), ja jonka matkan tarkoituksena on muu kuin sellaisen toiminnan harjoittaminen, josta maksetaan korvausta matkan kohteena olevassa paikassa. Matkailija, joka ei yövy yhtään kertaan matkansa aikana on päivämatkailija (päiväkävijä).

 

Matkailijoiden kulutus

 

Matkailijoiden kulutuksella tarkoitetaan matkasta aiheutuneita kokonaiskustannuksia, jotka matkailija itse tai joku muu hänen puolestaan maksaa. Matkailukulutukseen lasketaan mukaan menot tavaroihin ja palveluihin sekä matkustuksen aikana että matkan kohteessa. Mukaan lasketaan matkaan liittyvät maksut, jotka on maksettu ennen matkaa tai sen jälkeen. Matkailijakulutus sisältää aina ALV:n. Luvut ovat arvioita ja perustuvat TAK Rajatutkimuksen, TAK Kotimaan matkailu -tutkimuksen ja Tilastokeskuksen majoitustilastojen tuloksiin. Päiväkävijöiden ja yöpyvien matkailijoiden lukumäärän kertoimet lasketaan aluetasolla kuukausittain. Kertoimet ovat: [yöpyvien matkailijoiden määrä / yöpyneiden määrä hotelleissa, hostelleissa ja leirintäalueilla] ja [päiväkävijöiden vierailijoiden määrä / yöpyneiden määrä]. Kulutuskertoimet lasketaan aluetasolla vuosittain. Kertoimet ovat [päiväkävijöiden keskimääräinen kulutus] ja [yöpyvien matkailijoiden keskimääräinen kulutus].

 

Saapumiset majoitusliikkeisiin

 

Saapuminen (arrival) on tilastollinen yksikkö, jolla mitataan matkailijavirtojen volyymia (tourist/visitor flows). Majoitustilastossa saapumisella tarkoitetaan majoitusliikkeeseen saapunutta vierasta, joka kirjoittautuu majoitusliikkeeseen yöpyäkseen siellä yhden tai useamman yön. Majoitustilastossa saapuminen osoittaa myös majoituspalvelujen käyttöä asiakkaiden määrällä mitattuna.

 

Yön yli -matka

 

Yöpymisen sisältävä matka (overnight trip) on tavanomaisen elinpiirin ulkopuolelle tehty matka, jonka aikana yövytään vähintään kerran jossain maksullisessa tai maksuttomassa majoituksessa. Matkan enimmäiskesto on kolme kuukautta tai Tilastokeskuksen mukaan yksi vuosi (12 kuukautta).

 

Yöpyminen

 

Yöpymiskäsitettä käytetään mittaamaan toisaalta majoitusliikkeiden palvelujen käyttöä ja toisaalta matkailijoiden matkan kestoa.
Majoitusliikkeiden palvelujen käytön kannalta yöpyminen on yksi keskeinen mittari, joka kuvaa matkailun volyymia. Yöpymisten mukaan lasketaan majoitusliikkeiden vuodepaikkojen käyttöaste. 

 

*Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset

 

Matkailun aluetaloudellisissa tutkimuksissa sovelletaan muutamia peruskäsitteitä. Näitä ovat välittömät, välilliset ja johdetut vaikutukset. Matkailu tuo aluetalouteen ja sen kiertokulkuun uutta, alueen ulkopuolista rahaa. Matkailijat kuluttavat kohdealueella rahaa erilaisiin palveluihin, kuten majoitus-, ravitsemis-, liikenne- ja ohjelmapalveluihin sekä vähittäiskauppaan ja huoltamotoimintaan. Heidän ostaessa suoraan tavaroita ja palveluita yrityksistä syntyy välittömiä vaikutuksia. Välilliset vaikutukset ilmenevät silloin, kun välitöntä matkailutuloa saavat yritykset hankkivat tavaroita ja palveluita toimittajayrityksistä. Nämä hankintaketjut voivat olla pituudeltaan useita kierroksia. Matkailun ansiosta työllistyneiden ostaessa tavaroita ja palveluita syntyy puolestaan indusoituja eli johdettuja vaikutuksia. Kaikki edellä mainitut vaikutukset koskevat matkailutuloja ja -työpaikkoja sekä työpaikoista kertyviä palkkatulo- ja verotulovaikutuksia. Välilliset ja johdetut vaikutukset muodostavat matkailun kerrannaisvaikutukset. Matkailun kokonaisvaikutukset taas sisältävät välittömät, välilliset ja johdetut vaikutukset.

​

Lähteet

 

Tilastokeskus, TAK Research, Eurostat, Kauppila (2009)